Esittelyssä: Tasapainoskootterit

Suomeen rantautuneet tasapainoskootterit saattavat yleistyä katukuvasssa lähivuosien aikana. Ne muistuttavat elokuvista tuttuja futuristisia leijuvia skeittilautoja joilla liidellään pitkin maita ja mantuja. Tasapainoskootterit ovatkin tähänasti edistyksellisin muoto näistä "leijulaudoista". 

Tasapainoskootteria hallitaan nimensä mukaisesti tasapainolla, jota säätelemällä laitteen saa liikkumaan eteen ja taakse tai pyörimään ympyrää. Vauhdin saa kiihtymään jopa 12 kilometrin tuntinopeuteen, ja sen akku kestää jopa 15-25 kilometrin matkan.

 Maahantuoja lupailee, että useimmat oppivat ajamaan sillä 10-15 minuutissa, mutta takuita ei tietenkään anneta.

Tasapainoskootteri kulkee hyvin asfaltilla, mutta muilla epätasaisilla pinnoilla kulku on epätasaista ja vaikeaa. Katukivetykset ja kuopat ovatkin suuri haaste kyseiselle kulkuvälineelle. 

Tasapainoskoottereita saa tilattua mm. näistä osoitteista: 

 http://www.speedom.fi

http://scoodeck.fi

kuva: http://scoodeck.fi/verkkokauppa/tasapainoskootteri-x1-valkoinen/

Mediakurssin blogin lopetus

Hellurei! Nyt olisi aika lopettaa meidän äidinkielen mediakurssin aikana pitämämme blogi, sillä kurssi alkaa olla jo lopuillaan.

Kurssin tavoitteena oli ylläpitää blogia ja postata sinne 10 postausta plus alku- ja loppupostaus. Postaukset blogiin oli tehtävä tietyistä aiheista, jotka saimme monisteella. Paperissa oli 4 pakollista tehtävää, jotka jokainen teki.

Itse kurssi on antanut meille paljon tietoa median kaikista eri ulottuvuuksista. Erityisesti journalismi, blogin pitäminen ja some eli sosiaalinen mediakin on tullut varsin tutuiksi. Kurssi ei ole kuitenkaan ollut pelkkää koneella istumista ja kirjoittelua, vaan olemme saaneet muun muassa kuvata hauskoja videoita, tehdä Facebook-päivityksiä ja vierailleet todella mielenkiintoisissa paikoissa kuten Ylen live lähetyksessä ja mainostoimistossa.

Onnistunein työmme lienee julkaistava juttumme, joka on henkilöhaastattelu Riihimäen Teatterin toimitusjohtaja Matti Arnkilistä. Juttu odottaa asianomaisen hyväksyntää, ja sen saatuamme juttu julkaistaan Riihimäen kaupungin verkkojulkaisussa. Linkki juttuun ilmestyy tänne aikanaan.

Tästä eteenpäin emme aio jatkaa blogiamme, mutta eri medioiden kriittisinä käyttäjinä ja mediatekstien tuottajina toimimme varmasti jatkossa etenkin sosiaalisessa mediassa. 

Emmuli ja Hennuli kiittää ja kuittaa!

Behind the scenes: kuvareportaasi

Heippulis, Henna se täällä kirjoittelee!

Päätin jakaa teille kuvareportaasin muodossa pienen maistiaisen siitä, mitä musikaalimme kulisseissa tapahtuu ennen esitystä ja sen jälkeen. Kyseessä siis Riihimäen Nuorisoteatterin Pekka Töpöhäntä-musikaali! 

Ensin vedetään kissamaskit nassuun!

Mikkienhakua parvelta.

Lämmitellään!

Täydessä tällingissä!

Kisulit väliajalla!

Kamojen (ja näyttelijän itsensä) keräilyä esityksen jälkeen.

When your boyfriend does your hair and make-up VIDEO

Eli näin siis käy kun annat poikaystäväsi hoitaa kauneudenhoitosi! 

Meidän poikaystävämme hoiti homman kotiin aika tyylikkäästi, eikö totta?

Pahoittelut huonosta laadusta.

Emmi&Henna

Aamurutiinit (not my arms) VIDEO

Hellurei! Elikkäs päätimme tehdä suositun not my arms -videon, jossa joku muu toimii käsinä ja sinun täytyy vain kestää se! Videolla Emmi ja hänen aamurutiininsa ja käsinä Emmin poikaystävä Aleksi. Tässä siis meidän versiomme siitä.

Ps. Pahoittelemme teknisiä omngelmia, kuten ylimääräisiä äitejä videolla, varusteiden putoamista ja naurukohtauksia.

Kiitos kun katsoit!

Emmi&Henna

Henkilöhaastattelu: Matti Arnkil

Pääsimme haastattelemaan Riihimäen Teatterin tuoretta toimitusjohtajaa Matti Arnkiliä. Arnkil valittiin toimeensa vuoden 2015 alussa, jota ennen hän oli toiminut Riihimäen Teatterin tuottajana vuodesta 2009.  Tapasimme teatterin toimistolla, jossa meidät otettiin avosylein vastaan.

Mikä sai sinut valitsemaan alan jota olet opiskellut?

Matti kertoo valinneensa harrastuksensa innoittamana pääaineekseen teatteritieteen. Myöhemmin halu tehdä taidetta ajoi hänet hakemaan näyttelijänkoulutukseen, mutta hän päätyi kuitenkin loppujen lopuksi johtamisen sivuainekokonaisuuden lisäksi opiskelemaan erityisesti esitystutkimusta.

Koetko olevasi unelma-ammatissasi?

Asettaessaan vuonna 2006 itselleen leikkimielisen tavoitteen vielä jonain päivänä johtaa teatteria, ei hän aavistanut sen toteutuvan alle kymmenen vuoden kuluessa. Kuitenkin vuonna 2015 toimitusjohtajaksi valittu Matti toteaa, ettei tule koskaan olemaan unelma-ammatissaan. Hän nauttii työstään, mutta kokee kehittymisen ja etenemisen tarpeelliseksi jokaisessa ammatissa, oli ala sitten mikä hyvänsä.

Mikä motivoi sinua kehittämään teatteria ja sen johtamista?

Tarve auttaa muita selviytymään työssään. Matti kertoo ettei motivaatio saa olla riippuvaista onnistumisista ja hyvästä palautteesta, sillä usein negatiivinen palaute on sitä suurempaa. Hän kertoo nauraen, että negatiivisesta palautteesta yli pääseminen on hyvä motivaattori.

Miten toimit kriittisissä tilanteissa ja paineen alla?

Asioiden nopea hoitaminen ja resurssien täydellinen hyödyntäminen korostuu entisestään. Nopeus on hyvä asia, mutta se saattaa johtaa virhearviointeihin. Haasteita tuottaa ennemmin pitkään valmistellut ja pitkäaikaisesti vaikuttavat päätökset.

Millainen on mielestäsi hyvä esimies?

Sävystettynä pilkahduksella itseironiaa hän toteaa pitävänsä itseään optimaalisena esimerkkinä. Hän painottaa kuuntelun ja keskustelun taitoja sekä avoimuutta. Matin sanoin hyvä esimies jakaa kaiken jaettavissa olevan tiedon eteenpäin ja ottaa muiden mielipiteet huomioon.

Missä olet ollut aiemmin töissä?

Arnkil aloitti Riihimäen Nuorisoteatterissa osa-aikaisena tuottajana vuonna 2008, josta hänet pyydettiin Riihimäen Teatterille töihin vuonna 2009.


Mistä saavutuksistasi olet ylpeä?

Matti toteaa olevansa ylpeä saavutuksistaan talouden saralla. Hän kokee uudenlaisen budjetoinnin ja resurssien hyödyntämisen ylpeydenaiheikseen. Myös esitykset nousevat ylpeydenaiheiden joukkoon.

Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuuden varalle?

Hänen tulevaisuudensuunnitelmansa ovat tällä hetkellä melko vähäiset, sillä pitkän tähtäimen saavutus toimitusjohtajaksi pääsemisestä on vihdoin saavutettu. Matti tahtoo saada toimitusjohtajan työn haltuun perusteellisesti, ja ottaa selvää onko se häntä varten vielä tulevaisuudessakin.

Mitä teatterin toimitusjohtaja konkreettisesti tekee?

Kyseisenä päivänä työnkuvaan kuului palkka-arvioiden laskeminen. Toimitusjohtajuus pitää sisällään monenlaisia työtehtäviä, mutta tiivistetysti toimitusjohtaja kantaa päävastuun teatterin pyörimisestä. Toimitusjohtajuuden lisäksi hän hoitaa myös tuottajan tehtäviä.

Ovatko rahoituksen leikkaukset vaikuttaneet Riihimäen Teatterin tulevaisuuteen ja onko lopetusuhka aiheellinen?  

Rahoituksista leikatut 90 000 euroa ovat tuntuneet Riihimäen Teatterin taloudessa huomattavasti, ja Arnkil pitää lopetusuhkaa täysin todellisena. Tasapainoilu  ja ympäröivien kaupunkien teattereiden kanssa kilpailu on haastavaa, ja hän toteaakin turhautuneisuutensa tilanteeseen toteamalla, etteivät teatterilta leikattavat rahat menisi kuitenkaan Riihikotiin vanhusten hyväksi "parempaan tarkoitukseen".

Kuinka tärkeää teatteri nykyisessä muodossaan on? 

Matti tähdentää nykyisen teatterimuodon säilymisen olevan äärimmäisen tärkeää, ja painottaa nimenomaan teattereiden paikallisuuden tärkeyttä. Useimmat teatterit kalastelevatkin katsojia puhtaalla viihteellä, joka ei jätä mitään tulkinnan varaan. Tämä murros ohjelmistollisessa linjassa tekee Arnkilin surulliseksi. Miksi ihmiset haluaisivat tehdä ja katsoa taidetta vain viihtyäkseen, hän pohtii.

Kuvaile itseäsi neljällä adjektiivilla? 

Pyytäessämme Mattia kuvailemaan itseään neljällä adjektiivilla, tulos oli tämä:


1. Nopea
2. Huumorintajuinen
3. Komea
4. Päämäärätietoinen

kuva: http://yle.fi/uutiset/riihimaen_teatteri_nosti_tuottajansa_maaraaikaiseksi_toimitusjohtajaksi/7765290






Emmi&Henna

Parooninmäen Moukari Oy

''Parooninmäen Moukari Oy on maanlaajuisesti, ja vähän laajemminkin toimiva täyden palvelun mainostoimisto. Toimisto on perustettu vuonna 1995 ja yhtiössä työskentelee 9 mainonnan ammattilaista. Taustalta löytyy mainosalan osaamista vuodesta 1981 lähtien''. Näin mainostoimisto Parooninmäen Moukari Oy luonnehtii itseään nettisivuillaan. Toimisto sijaitsee Punaisessa talossa Riihimäen ydinkeskustassa.

 Vierailimme kyseissä toimistossa viime viikolla, ja yrityksen yhteysjohtaja Kari ''Hurricane'' Häti johdatteli meidät mainosmaailmaan. Hän kertoi toimiston vaiheista ja omista ja kollegoidensa työnkuvista. Työnkuvat kuulostivat haasteeellisilta vaativine projekteineen ja pitkine työpäivineen. Projekteihin kuului mm. strateginen ja luova suunnittelu sekä digitaalinen markkinointi. Strategiseen suunnitteluun kuuluvat mm. markkinatarpeiden tunnistaminen, luovaan suunnitteluun visuaaliset ratkaisut ja digitaaliseen markkinointiin esimerkiksi nettisivu- ja mainospalvelut. 

Linkin takana esimerkkejä Parooninmäen Moukariin luottavista yrityksistä ja organisaatioista.

http://www.moukari.com/tyot

kuvat: http://www.moukari.com/yhteystiedot

Henna & Emmi

Marja Hintikka live - nyt v*ttu syöt!

Pääsimme seuraamaan Marja Hintikka Live- showta Ylen studiolle 26.10. Keskustelun aihepiiri pyöri ruoan ja siihen ruokapöydässä kohdistuvan huomion ympärillä. Autourheilija Emma Kimiläinen ja kokki Henry Alen liittyivät keskusteluun omien kokemustensa nojalla. Studiossa vierailivat myös Jenny Lehtinen ja Heikki Soini. Vakavan keskustelun aiheen ohella nähtiin niin showpainijoita pakkosyöttämässä durian-hedelmää ohjelman naisjuontajille, kuin leikkimielistä tietokilpailuakin, johon yleisöllä oli osansa.

Emma kertoi pitävänsä kaksivuotiaan lapsensa kanssa tiukkaa linjaa sokerivalmisteiden syönnin suhteen, kun taas Henry kertoi seitsemänvuotiaan tyttärensä popsineen hummeripastaa ja maistelleen ostereita. Ruokapöydässä kiristämisestä ja lahjonnasta puhuttaessa Marjakin tunnustaa käyttäneensä "Afrikan nälkäiset lapset"-kortin jo moneen kertaan. Myöskin yleisössä nyökytellään ja myönnytään kyseiseen keinoon saada lapset vain yksinkertaisesti syömään lautasensa tyhjäksi.

Henry Alen tähdentää, että liian usein vanhemmat päättävät lapsen puolesta mistä hän tykkää ja mistä ei, jolloin syömisestä tehdään ehdoin tahdoin vaikeaa ja monimutkaista. Kuitenkin Heikki Soini huomauttaa, ettei syömättömyys ole aina vanhempien säädeltävissä, ja korostaa liiallisen yrittämisen vain pahentavan tilannetta. Henry yhtyy tähän kritisoimalla suomalaista ruokakulttuuria, joka liian usein keskittyy vain lautasen tyhjäksi syömiseen, toisin kuin monissa muissa kulttuureissa, joissa syöminen on usein yhteinen ja keskusteluntäyteinen seurusteluhetki. Kuitenkin ruokakulttuuria on vaikea harrastaa kun lapsille ei vaan kelpaa mikään. Lopulta kuitenkin lapsi päättää itse mitä syö ja mitä ei.

Marja Hintikka Live -show oli riemuntäyteinen ja hulvattoman aito keskusteluohjelma, joka kuitenkin pureutui syvälle ruoan maailmaan niin vakavastikin kuin hieman leikkisämminkin. Itse show oli mahtava ja siihen oli tuotu paljon eri elementtejä ja kiinnostavia vierailijoita ja näkökulmia.

                         

                      

                      

Kuvat : Emmi Hakala

Henna&Emmi

Annika O.

Yhtenä mediakurssin tehtävistä oli tutustua johonkin blogiin ja esitellä se. Me valitsimme Annika O:n lifestyleblogin esittelymme kohteeksi. Annika Ollila on kaksikymmentävuotias, ja viettää parhaillaan välivuotta elättäen itsensä bloginsa ylläpitämisellä.

Blogi sisältää postauksia laidasta laitaan, mm. treenaamisesta, ruoasta ja muodista. Blogissa on myös runsaasti kuvia, jotka ovat pääasiassa Annikan avopuolison ottamia.

http://annika-o.indiedays.com/

Tekstiä on väritetty monipuolisesti kuvien ja kerronnan avulla, mutta näkökulma asioihin jää hieman suppeaksi. Hänen elämänsä tuntuu pelkältä ruusuilla tanssimiselta vaikkakin tosiassa kenenkään elämä ei ole pelkästään sitä. Blogi tuntuu siis epärealistiselta jättäessään ulkopuolelleen elämän varjopuolet ja arkisetkin asiat. Kuitenkin tämä täydelliseltä vaikuttavasta elämästä kertova blogi on vetänyt puoleensa huomiota, ja Annika onkin Teemu Selänteen ja Cheekin rinnalla yksi Suomen googlatuimmista henkilöistä.

http://annika-o.indiedays.com/

Emmi&Henna 

Gustav Schulman ja narsismi

Riihimäen lukion 110-vuotisjuhlapäivän kunniaksi kaikki toisen vuosikurssin opiskelijat pääsivät kuuntelemaan Gustav Schulmanin pitämää luentoa väkivallasta ja narsismista. Gustav on hyvin urallaan edennyt ja ansioutunut psykiatrian erikoislääkäri, joka omaa myös koulutuspsykoanalyytikon ja psykoterapian kouluttajan erikoispätevyyden. Hänen kytköksensä Riihimäen lukioon sijoittuu vuoteen 1962, jolloin hän valmistui ylioppilaaksi tuolloisesta Riihimäen lyseosta.

Luennon pääteemoina olivat narsismin määrittäminen kansan kielellä, psykiatriassa ja psykoterapiassa. Myös kehityksellistä näkökulmaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja sen seurauksia käsiteltiin. Luennoitsija avasi ammattisanojen sisältöä ja peruskäsitteistöä sekä itse ammattinimikkeitä kuulijalle, joten luennon sisältö oli helposti ymmärrettävää.

Luonnoitsija kertoi narsismin kolmesta eritasoisesta määrittelytavasta. Kansankielellä narsismi on karkeasti  luonnehdittuna itsekkyyttä, omahyväisyyttä ja lapsellista itsekeskeisyyttä. Lääketieteessä narsismi on kuitenkin sairausnimike eli diagnoosi. Psykoterapian määritelmä narsismista koostuu luonteen organisoitumisesta sietämättömiä ahdistuksia vastaan, joita saattavat olla mm. kateus ja huonommuuden tunne. Narsismi juontaa juurensa useimmiten lapsuuden tramoihin ja kasvuolosuhteisiin.

Narsismin diagnosointi on monimutkaista ja usein hankalaa, sillä esimerkiksi ihmisen arvostelukyky ja suhteellisuudentaju ovat muuttuvia ja kehittyviä ominaisuuksia. Myös sosiaalisen ja biologisen perimän erottelu toisistaan voi tuottaa hankaluuksia. Nuorilla ihmisillä luonne ei ole vielä täysin kiinteynyt, mikä hankaloittaa narsististen ihmisten erottamista terveestä itsetunnosta. Narsistisia piirteitä löytyy jokaisesta ihmisestä pienimuotoisesti, joka on täysin tervettä.

Narsismi on vaikea ja monimutkainen persoonallisuushäiriö, josta ei voi päästä eroon samalla tavalla kuin esimerkiksi näläntunteesta, mutta sitä voi oppia säätelemään ja hallitsemaan. Elämä narsismin kanssa on siis täysin mahdollista vaikkakin jokseenkin haastavaa.

Me ja itse luennoitsija Gustav Schulman. Kuva: Leena Päres-Schulman

Emmi&Henna

110-vuotisjuhla Riihimäen lukiossa; Fifa-paja

Riihimäen lukiossa järjestettiin tiistaina 110-vuotisjuhlapäivä. Ohjelmassa oli erilaisia luentoja ja pajoja, jotka tarjosivat jokainen erilaista toimintaa. Tarjolla oli kaikenlaisia pajoja laidasta laitaan, kuten katukoris-, origami-, rentoutumis- ja aliaspajasta aina saamen alkeisiin asti. Luennoitsijoitakin oli monia eri alojen asiantuntijoita, kuten kaupunginvaltuutettu Titta Andersson-Bohren, joka kertoi mahdollisuuksista opiskelussa ja työelämässä kansainvälistymisestä. Mukana oli myös psykiatrian erikoislääkäri Gustav Schulman, joka luennoi kattavasti narsismista ja väkivallasta.

Pajatoimintaa Riihimäen lukion ruokalassa. Kuva: Riihimäen lukion facebook-sivu.

Pääsimme seuraamaan Fifa-pajaa lähempää ja tutustumaan sen toimintaan perinpohjaisesti. Fifa on siis Playstationin jalkapallopeli jossa luodaaan pelaaja- tai manageriuraa. Peliä pelattiin joukkoeina suurelta Smart Boardilta. 
Pajassa opeteltiin jalkapallon erilaisia taktiikoita, kikkoja ja tiimipelaamista pelikonsolilla. Pajassa oli koko ajan noin kahdeksan ihmistä ja yhtä peliä pääsivät pelaamaan neljä henkilöä kaksi vastaan kaksi asettelussa. 

Pelin aloittelua Smart Boardin hohteessa pimennetyssä luokkahuoneessa numero 312. Kuva: Emmi Hakala

Paja ei ollut todellakaan äänetön ja poikien karjuminen niin onnistumisen kuin epäonnistumisenkin hetkellä raikuivat kolmoskerroksesta varmasti kauas. Paja olikin enemmän poikien mieleen.
Pajaan oli tuotu mukaan myös reilusti herkkuja, leikkimielisyyttä ja hyvää tiimipelaamisen intoa!

                                                   

                         Pojat nauttivat niin hyvästä jalkapallosta kuin herkuistaankin, kuten näkyy!

                             

                                                                       Emmi&Henna

Journalistin ohjeet

Demokraattisen yhteiskunnan perustana toimiva sananvapaus ja toimiva journalismi perustuvat jokaiselle kuuluviin oikeuksiin vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä.
Journalistin ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä, ja ne koskevat kaikkea journalistista työtä. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena.

Journalisti on vastuussa lukijoilleen, sillä heillä on oikeus olla tietoisia yhteiskunnallisista asioista ja niiden nykytilanteista.  Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua kaikenlainen painostus tai houkuttelu, joka pyrkii manipuloimaan tiedonvälitystä. Journalisti ei myöskään saa käyttää asemaansa väärin tai hyödyntää sitä henkilökohtaisten etujen hankkimisessa. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa esim. lain tai henkilökohtaisen vakaumuksen kanssa. Journalistin on tehtävä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi. Myös lähteet on mainittava, kun käytettävä tieto on toisen julkaisemaa.

Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, ja faktat on tarkistettava huolellisti ja perinpohjaisesti ennen julkaisemista, ja lähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Luottamuksellisia tietoja antaneiden henkilöllisyydet on pidettävä salassa sopimuksien mukaan. Otsikolle on löydyttävä sisällöstä katetta.

 Haastateltavalla on oikeus tietää ennalta millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa tullaan käyttämään, ja asiavirheet tulee korjata välittömästi. Ihmisarvoa on kunnioitettava, halventava ouhe on kiellettyä, ja hienotunteisuus velvoite. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa raportoida  ja kuvata ilman asianosaisten erillistä suostumusta. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisesti seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

lähde: http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistin-ohjeet/

Yleiset kuvaamisen ohjeet
Julkisilla paikoilla kuvaaminen on sallittua, ja se perustuu sananvapauslakiin. Ihmisarvoa  ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Vastuu julkaisemisen hienotunteisuudesta on julkaisijan käsissä.

lähde: http://www.valokuvaajaksi.fi/valokuvaajan-tyo/mita-saa-kuvata

Mediakurssin blogin aloitus

Ciao, täällä tulevat kirjoittelemaan toisen vuosikurssin opiskelijat Henna ja Emmi Riihimäen lukiosta! Tämä yhteinen blogimme perustettiin lukion mediakurssia varten kurssin erilaisten tehtävien ja vierailujen vuoksi, joista tekemämme jutut päätyvät tänne.  Blogin tarkoituksena on siis toimia työvälineenä kurssin aikana, ja paljastaa aikaansaannoksemme sitä mukaa kun niitä syntyy.

Kurssin tarkoituksena on tutustua median maailmaan laaja-alaisesti, kattavasti ja käytännön keinoin. Kirjaamme tehtävämme ja vierailuista kirjoitetut jutut blogiin, josta niitä voi lueskella.

Ensimmäistä odotellessa!

Emmi&Henna