Pääsimme haastattelemaan Riihimäen Teatterin tuoretta toimitusjohtajaa Matti Arnkiliä. Arnkil valittiin toimeensa vuoden 2015 alussa, jota ennen hän oli toiminut Riihimäen Teatterin tuottajana vuodesta 2009. Tapasimme teatterin toimistolla, jossa meidät otettiin avosylein vastaan.
Mikä sai sinut valitsemaan alan jota olet opiskellut?
Matti kertoo valinneensa harrastuksensa innoittamana pääaineekseen teatteritieteen. Myöhemmin halu tehdä taidetta ajoi hänet hakemaan näyttelijänkoulutukseen, mutta hän päätyi kuitenkin loppujen lopuksi johtamisen sivuainekokonaisuuden lisäksi opiskelemaan erityisesti esitystutkimusta.
Koetko olevasi unelma-ammatissasi?
Asettaessaan vuonna 2006 itselleen leikkimielisen tavoitteen vielä jonain päivänä johtaa teatteria, ei hän aavistanut sen toteutuvan alle kymmenen vuoden kuluessa. Kuitenkin vuonna 2015 toimitusjohtajaksi valittu Matti toteaa, ettei tule koskaan olemaan unelma-ammatissaan. Hän nauttii työstään, mutta kokee kehittymisen ja etenemisen tarpeelliseksi jokaisessa ammatissa, oli ala sitten mikä hyvänsä.
Mikä motivoi sinua kehittämään teatteria ja sen johtamista?
Tarve auttaa muita selviytymään työssään. Matti kertoo ettei motivaatio saa olla riippuvaista onnistumisista ja hyvästä palautteesta, sillä usein negatiivinen palaute on sitä suurempaa. Hän kertoo nauraen, että negatiivisesta palautteesta yli pääseminen on hyvä motivaattori.
Miten toimit kriittisissä tilanteissa ja paineen alla?
Asioiden nopea hoitaminen ja resurssien täydellinen hyödyntäminen korostuu entisestään. Nopeus on hyvä asia, mutta se saattaa johtaa virhearviointeihin. Haasteita tuottaa ennemmin pitkään valmistellut ja pitkäaikaisesti vaikuttavat päätökset.
Millainen on mielestäsi hyvä esimies?
Sävystettynä pilkahduksella itseironiaa hän toteaa pitävänsä itseään optimaalisena esimerkkinä. Hän painottaa kuuntelun ja keskustelun taitoja sekä avoimuutta. Matin sanoin hyvä esimies jakaa kaiken jaettavissa olevan tiedon eteenpäin ja ottaa muiden mielipiteet huomioon.
Missä olet ollut aiemmin töissä?
Arnkil aloitti Riihimäen Nuorisoteatterissa osa-aikaisena tuottajana vuonna 2008, josta hänet pyydettiin Riihimäen Teatterille töihin vuonna 2009.
Mistä saavutuksistasi olet ylpeä?
Matti toteaa olevansa ylpeä saavutuksistaan talouden saralla. Hän kokee uudenlaisen budjetoinnin ja resurssien hyödyntämisen ylpeydenaiheikseen. Myös esitykset nousevat ylpeydenaiheiden joukkoon.
Millaisia suunnitelmia sinulla on tulevaisuuden varalle?
Hänen tulevaisuudensuunnitelmansa ovat tällä hetkellä melko vähäiset, sillä pitkän tähtäimen saavutus toimitusjohtajaksi pääsemisestä on vihdoin saavutettu. Matti tahtoo saada toimitusjohtajan työn haltuun perusteellisesti, ja ottaa selvää onko se häntä varten vielä tulevaisuudessakin.
Mitä teatterin toimitusjohtaja konkreettisesti tekee?
Kyseisenä päivänä työnkuvaan kuului palkka-arvioiden laskeminen. Toimitusjohtajuus pitää sisällään monenlaisia työtehtäviä, mutta tiivistetysti toimitusjohtaja kantaa päävastuun teatterin pyörimisestä. Toimitusjohtajuuden lisäksi hän hoitaa myös tuottajan tehtäviä.
Ovatko rahoituksen leikkaukset vaikuttaneet Riihimäen Teatterin tulevaisuuteen ja onko lopetusuhka aiheellinen?
Rahoituksista leikatut 90 000 euroa ovat tuntuneet Riihimäen Teatterin taloudessa huomattavasti, ja Arnkil pitää lopetusuhkaa täysin todellisena. Tasapainoilu ja ympäröivien kaupunkien teattereiden kanssa kilpailu on haastavaa, ja hän toteaakin turhautuneisuutensa tilanteeseen toteamalla, etteivät teatterilta leikattavat rahat menisi kuitenkaan Riihikotiin vanhusten hyväksi "parempaan tarkoitukseen".
Kuinka tärkeää teatteri nykyisessä muodossaan on?
Matti tähdentää nykyisen teatterimuodon säilymisen olevan äärimmäisen tärkeää, ja painottaa nimenomaan teattereiden paikallisuuden tärkeyttä. Useimmat teatterit kalastelevatkin katsojia puhtaalla viihteellä, joka ei jätä mitään tulkinnan varaan. Tämä murros ohjelmistollisessa linjassa tekee Arnkilin surulliseksi. Miksi ihmiset haluaisivat tehdä ja katsoa taidetta vain viihtyäkseen, hän pohtii.
Kuvaile itseäsi neljällä adjektiivilla?
Pyytäessämme Mattia kuvailemaan itseään neljällä adjektiivilla, tulos oli tämä:
1. Nopea
2. Huumorintajuinen
3. Komea
4. Päämäärätietoinen
